Huomenna se sitten alkaa. Finnish PopUp School avaa ovensa Rion Suomi -talossa. Kuukausien suunnittelu ja valmistautuminen kolmipäiväiseen kouluumme pääsee todelliseen testiin, kun kolmisenkymmentä brasialialaista, yksi amerikkalainen ja yksi suomalainen lapsi aloittavat kisakoulunsa. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty - tällä ajatuksella starttaamme huomenna.
Ennen koulun alkua saimme tänään harvinaisen mahdollisuuden vierailla kutsuvieraina Rion olympiakylässä. Urheilijoille rakennettu olympiakylä oli kaunis paikka, jossa oli paljon mielenkiintoista nähtävää. Urheilijat asuvat juuri valmistuneissa korkeissa kerrostaloissa, joista toinen toisensa erottaa parvekkeille kiinnitetyistä maiden tunnuksista, kuten lipuista tai lipun väreistä koostuvista kankaista. Team Finland erottui hienosti sinivalkoisten tunnustensa avulla. Tapasimme Suomen olympiaedustajia heidän ns. olohuoneessaan, jossa oltiin seuraamassa tiukasti tänään tulessa olleiden joukkuetovereiden onnistumisia television välityksellä. Olympiakylässä löytyi myös urheilijoille 24 tuntia avoinna olevia ruokapaikkoja, puistoa, piknik -paikkoja, lääkäriasema ja kisakylän posti, josta lähetimme kortteja läheisillemme.
iltapäivällä siirryimme valtavaan Olympiapuistoon, jossa sijaitsevat useiden eri lajien suorituspaikat - uutuuttaan kiiltävät ja olympialaisia varten rakennetut hallit ja areenat. Olympiapuistoon pääseminen edellyttää pääsylippua johonkin kisatapahtumaan ja meillä oli tänään ohjelmassa käsipallon ja voimistelun seuraamista. Tässä onkin hyvä kiittää käsipalloliiton toiminnanjohtajaa Päivi Mitrusta, joka ystävällisesti kertoi meille pelin säännöistä. Tuhansittain ihmisiä liikkui puistossa ja hyödynsi sen palveluja - mekin kävimme vähän ostamassa kisamuistoja jättistoresta. Yhden miinuspuolen totesimme poistuessamme illalla puistosta. Lähimmälle asemalle kulkeva reitti ylitti pienen vesistön, jonka vesi oli sameanmustaa, roskaista ja erittäin pahan hajuista.
Riossa on nyt paljon urheilijoita ja kisaturisteja - paikalliset lapsetkin ovat koulusta olympialomallaan. Meitä on täällä paljon ja se näkyy ja tuntuu. Ryhmässä liikkuminen on turvallista, jopa pimeän aikaan, kun pysyttelee pääkaduilla. Sivukaduilla nukkuu kodittomia ihmisiä ahtaasti parkkeerattujen autojen väleissä. He kömpivät ylös auringon noustua tai sitten nukkuvat pitkälle päivään. Harmia heistä ei varsinaisesti ole, ehkä me emme vain ole tottuneet tällaiseen. Eniten turvallisuutta on uhannut kaoottinen liikenne. Jalankulkijaa ei juurikaan arvosteta - tosin jalankulkijatkin eivät noudata liikennevaloja. Autoilla ajetaan lujaa ja bussitkin kaahaavat kuin viimeistä päivää. Ruuhkaa on paljon ja ehdottomasti paras, turvallisin ja nopein tapa on liikkua metrolla. Rion metrolinjaston ottaa haltuun nopeasti ja erillisellä maksullisella olympiakortilla voi matkustaa vapaasti eri liikennevälineissä. Totesimme tänään, että olemme liikkuneet ristiin rastiin Riossa nyt neljä päivää tuntitolkulla - turnauskestävyyttä on siis tarvittu - niin ja hyviä kenkiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti